"Ai millainen on suhteeni
Halsterbrookin kartanoon?" sanoi kartanon naapuri,
tislaamoyrittäjä Porkman. "Monimutkainen kysymys tuo. Sukuni
tiluksethan ovat olleet tässä jo sukupolvien ajan Halsterbrookin
rajanaapurina, mutta kartanon omistukset ovatkin olleet aika
eläväiset. Mutta jos tarkoitatte tätä nykytilaa, siellä on
jonkinlainen säätiö hallinnoimassa, ei niitä täällä juuri
tapaa, joten siinä mielessä suhde on melko etäinen. Sen sijaan
Trouser's BFG-Troupen, niitten jotka kartanoa ovat nyt vuokranneet
omaan käyttöönsä, niitten kanssa ollaan hyvää pataa."
"Milloin olette viimeksi
vieraillut kartanolla?"
"Varmaankin viime viikolla. Siellä
on silloin tällöin illallisia, joihin Trouser's kutsuu naapureita
myös. Mehän olemme antaneet heidän hyödyntää omia maitammekin
siinä tonttirajan tuntumassa."
Kului tovi kun Snork teki
välimuistiinpanojaan.
"Oletteko huomannut viime aikoina
mitään erikoista Halsterbrookissa tai lähitienoilla?" Snork
kysyi sitten.
"Erikoista. Enpä oikein. Jaa,
eräs henkilö, Nash tai joku sellainen, pohjoisesta, tuli tähän
meidän ovelle viime viikon loppupuolella jonain ehtoona. Lauantai
sen täytyi olla. Sanoi etsivänsä kartanoa. Opastin hänet
eteenpäin", sanoi Porkman.
"Ja se oli mielestänne
erikoista?" Snork uteli.
"Jotenkin kummallinen kaveri, se
Nash. En osaa määritellä miten, mutta tuli vain semmoinen olo,
että halusin sen pikaisesti ulos eteisestäni."
"Tapasitteko häntä sen koommin?"
"Nyt kun kysyitte, taisin nähdä
hänet hiippailemassa Halsterbrunnin vastarannalla, kun olin
keräämässä vesipumppua ja letkuja talvivarastoon, semmonen
tarttishomma ja unohtuihan se sitten tänne jouluun asti",
Porkman selosti.
"Milloin ja missä tämä
tarkalleen tapahtui?" Snork kysyi.
"Maanantaina, työajan jälkeen
joskus. Meillä on semmoinen pieni vaja siellä Halsterbrunnin
alavirrassa, viitisensataa jaardia ennen kuin oja laskee
Halsterbrookin virtaan. Se on semmoinen matonpesupaikka ja tosiaan
sitä pumppua olen pitänyt siellä peltojen kastelua varten."
"Onko ojan toisella puolen jotain
erityistä, siellä missä tämä Nash-miekkonen nähdäksenne
hiippaili?"
"Hmm, alempana on vain vanha
mylly. Lienee jo rämässä kunnossa koko pytinki."
Snork kirjaili viimeiset muistiinpanot
ja totesi sitten: "Kiitos, minulla ei ole nyt muuta kysyttävää.
Teette muuten pahuksen hyvää viskiä."
"Kiitoksia vaan. Sitähän minä
vielä, että mitä tämä käyntinne oikeastaan koskikaan?"
Porkman kysyi.
"Asia tulee varmaankin ennen
pitkää tietoonne. Kiitos ja näkemiin."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti