"Yritetään hoitaa tämä
tehokkaasti, haluan käydä Halsterbrunnin alajuoksulla vielä
valoisaan aikaan tarkastamassa eilisiä vihjeitä sen Nashin
hiippailuista", sanoi Snork.
"Selvä, otetaan ensimmäisenä
sisään Kirk Haspel, kirjailija."
Lego-ruumiin suhteen kirjailijasta ei
saatu juurikaan mitään uutta, joskin tämä kertoi olevansa
yöihminen ja että tämä oli rikosyönä kuullut tallipihan muurin
takaa kalahduksen, nähnyt sitten jonkun pään kohonneen muurin
takaa näkyviin ja lipuvan sitten ikkunasta katsottuna oikealle,
kadoten päärakennuksen nurkan taakse. Tästä havainnosta
pääteltiin, aiempaan aineistoon sopivan ajankohdan vakuuttamina,
että siinä yöllinen fillaristi oli taluttanut fillarin etupihan
puolelle, kuten tekniikka oli selvittänyt, ja noussut
pyöränsatulaan, joutuen liikkeelle lähdössä seisomaan
polkimilla, jolloin pää oli kohonnut tallin muurin yli näkyviin ja
sitten liikkunut pyörän rullatessa pois.
"Arvoisat tutkijat, on eräs
toinenkin juttu. Se tapahtui maanantai-iltana. Nuo Collinsin kakarat,
tai siis Collinsin perhe saapui viime perjantaina. Siinä meni minun
työrauhani. Huoneessani ei saanut oikein kirjoitettua, mutta sain
herra Allendorfilta luvan käyttää erästä länsisiiven huonetta
työskentelyyni. Olin lopettelemassa, olin kirjoittanut koko päivän
vain huomatakseni, että olin kirjoittanut itseni umpikujaan, joten
oli parempi lopettaa siltä erää. Tarkistin myöhemmin, että
kellon on täytynyt olla hieman vajaa kuutta, kun näin sen!"
"Mitä Te näitte, herra Haspel?"
Spänning kysyi.
"Valoa, väläyksiä, sinistä
valoa, joka välkehti ja ikään kuin kohosi korkeuksiin tai ampui
korkeuksista alas."
"Missä?"
"Kauempana lännessä. Tarkistin
valoisaan aikaan maiseman ja olen sitä mieltä, että se on ollut
pienessä metsikössä, joka näkyy hyvinkin tänne."
"Lännessä? Halsterbrunnia
alavirtaanko?" kiinnostui Snork kirjailijan havainnosta. Ehkä
se ei ollutkaan peruja taiteilijan ylivilkkaasta mielikuvituksesta,
vaan liittyi jotenkin toistumistaan esiin nousevaan herra Nashiin.
Sillä välin kun muut tutkijat olivat
kuulleet kirjailijaa, oli paha poliisi Skøude tutkinut kirjailijan
tyhjilleen jääneen huoneen. Löytämättä mitään erityistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti