Halsterbrookin kartanon IV joulumysteeri, OSA 16: Avain totuuteen

Oli torstai 22. joulukuuta kello 7:10, kun Annika Spänningin puhelin soi Halsterbrookin kartanon vierashuoneessa 5. Hän itse palasi juuri sillä hetkellä aamulenkiltään kartanon lähimaastosta.

"Hej, Pelle. Huomenta", hän huohotti.

"Annika, se tanskan täti Fylling soitti äsken", sanoi linjan toisessa päässä päällikkö Helander-Sjunghoppfaderallanlallanlej.

"Jaha, och?"

"Joku sikäläinen viskitehtailija oli kysellyt tanskan poliisista, miksi sieltä oli mies laitettu häntä haastattelemaan."

"Jaha, se lienee ollut Onsley Porkman."

"Se on yhdentekevää. Fylling määräsi Jøns Skøuden vahtimisen vastuullesi. Tämä oli kuulemma ollut viskiniekan luona yksin."

"Helvete! Ihme akka!"

"Niin on, joskus. Ei siitä sen enempää. Miten juttu etenee?" Helander-Sjunghoppfaderallanlallanlej kysyi sitten.

Spänning, Skøude ja Reino olivat nähneet suurimman osan kartanossa olevista vieraista eilisen iltapalan ja viimeistään tämän aamiaisen aikana. Kun komisario Snork viimein saapui varttia yli kahdeksan paikalle, he tekivät alustavan suunnitelman päivälle.

"Olen tässä vähän ajatellut aamun aikana", aloitteli Skøude, ja Spänning näki ennestään tuntien, että tällä oli jokin oma juoni kehitteillänsä. Skøude jatkoi: "Jättäisin mieluusti puhuttelut ja kuulemiset tänään teille, minähän olin eilen vetovastuussa. Minusta tuntuu, että minusta olisi enemmän hyötyä tarkkailemassa mitä muualla tapahtuu kuulemishaastatteluitten aikana."

"Tuohan ei ole lainkaan huono idea", totesi Snork. Hänellä ei ollut Spänningin ja Skøuden tapaan yhteistä tietoa eli aavistusta siitä, mikä Skøuden todellinen suunnitelma saattoi olla. Ei, mutta jopa ylisusikoira Reino veti korvia luimuun ja hymyä suupieliinsä aavistellen tanskalaiselta eri kaltevaa luikuripeliä.

"Suokaa anteeksi, herra Allendorf, haluaisin varata toimistonne ihan pieneksi hetkeksi yksityiseen käyttööni", Skøude sanoi majatalon vastaavan konttorin ovenpielessä roikkuen.

"Kaikin mokomin, kaikin mokomin. Kunhan ette sotke paikkoja."

Allendorf poistui toimistostaan ja jätti tanskalaisen mietteliäänä ja keskittyneenä tutkimaan asiakaskirjanpidon suurisivuista kirjaa. Kunnes Allendorf oli painanut oven perässään kiinni. Hetipä heilahti Skøuden katse huoneen avaintauluun. Vierasavaimet ja niitten varakappaleet. Jossain oli varmasti myös yleisavain, mutta ei tietenkään tuossa taulussa.

Vierasavain löytyy pienen kansion välistä eräästä vetolaatikosta. Avainta ei voinut noin vain viedä, jotain piti laittaa takaisin. Skøudella itsellään oli huoneen 2 avain, joka hänelle oli eilen myönnetty majoitustarkoituksissa. Hän irrotti sen avaimenperästään ja vaihtoi sen ja yleisavaimen keskenään. Allendorf oli kertakaikkisen tarkan oloinen kaveri, mutta ei välttämättä huomaisi avainten vaihtoa.