torstai 19. joulukuuta 2013

Halsterbrookin kartanon Joulumysteeri 7/12; Päivän kirkkaus


Osa väestä asettui salonkiin polttelemaan piippua tai sigaaria. Nuori herra Deck sai pyytämättään seurakseen sir Pommelodgen. He istuivat valtavissa nojatuoleissa pienen pöydän vastakkaisilla puolilla, korkean, kaariholvatun ikkunan äärellä. Päivä ulkona oli kirkas, johan se edellisessä luvussa mainittiin pastori Macaronen puuhailuja urkkittaessa. Herra Deck oli aluksi vaivautunut sir Pommelodgen istuutuessa tämän seuraan. Vanha nojatuoli naukaisi Pommelodgen alla ja kevensi hieman jäykkää tunnelmaa.

Aikamoinen tapaus. Se lordi Basset”, sir Pommelodge aloitti.
Vaivaako se Teitä?” herra Deck sanoi.
Monikin asia tässä vaivaa ja ollakseni aivan rehellinen myös teidän osuutenne.”
Ymmärrän. Eikä minulla rehellisyyden nimessä ole asiaan mitään lisättävää.”
Näin meidän kesken...” sir Pommelodge sanoi, veti syvän henkosen sigaaristaan, puhalsi savun kaikessa rauhassa ja antoi jännityksen kasvaa, ja sitten jatkoi: ”Voisin kertoa Bassetista muutaman seikan.”
Niin?” Herra Deck ei näyttänyt järin jännittyneeltä ja innostuneelta, mutta seurasi kiinteästi mitä kerrottavaa Pommelodgella olisi.
Hän ei ollut Ranskasta.”
Hmm, se on melko helppo uskoa.”
Uskoa? Ei siihen uskoa tarvita. Minä tiedän ettei ollut!” sir Pommelodge sanoi ja äkkäsi sitten vaimentaa ääntään, jottei asia kuuluisi häntä ja Deckiä laveammalle. Pommelodge nojautui nyt hieman eteenpäin: ”Katsokaas, olen itse Los Angeleseksesta.”
Jaa?”
Kuten on 'Bassetkin'.”
Oli”, herra Deck täsmensi.
Niin.”
Sanottua pohdittiin tovi.

Te taidatte uskoa, että kyseessä on henkirikos, sir Pommelodge?” Deck viimein kysyi.
Siltä minusta tuntuu.”
Tuntuu?”
Niin.”
Haluatteko kertoa lisää tuntemuksistanne?”
Sir Pommelodgen huomio muuttui arvioivaksi.
Oletteko te kenties jonkin sortin mielentutkija, psykologisti, herra Deck?”
Hmm, tavallaan, ehkä. Jos haluatte voisin esittää teille muutaman kysymyksen?”
No. Mikäpä siinä. Saanpahan jotain muuta vietettä ajatuksiini.”

Salongin toisella laidalla kapteeni Humscott piti tavanomaista mekastustaan turbaanipäisen herra Daivan ja tehtailija Rönquistin viihteeksi tai ei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti