Lounaan
päälle pastori jo kiiruhti toisessa kerroksessa olevaan
huoneeseensa. Useaakin henkilöä kiinnosti lordi Bassetin
kuolintapauksen ohella myös pastori Macaronen omatahoinen puuhailu.
Edesmennyt
lordi Basset oli majoitettu yhtäältä kapteeni Humscottin,
toisaalta pastori Macaronen vierushuoneeseen. Pastorilla taas toisena
seinänaapurina oli rouva Yodakopf, joka hipsi pian pastorin
vanavedessä omaan huoneeseensa. Pikaisesti hän kippasi
tekohammaslasinsa talmaisen veden huoneen fikuspensaan ruukkuun ja
asetti sitten lasin korvansa ja pastorin puoleisen seinän väliin.
Jaha,
jaha, pastori kuuluu liikkuvan huoneessaan, rouva Yodakopf arveli.
Jaha, avaa vetolaatikon. Oh, avasi väärän! Laittoi kiinni ja avasi
toisen. Ottaa papereita esiin laatikosta. Kuuluu tonk'along.
Tonk'along? Varmaankin laatikon avain putosi kokolattiamatolla
peitetylle lankkulattialle, siis tonk'along. Avaimen lipeämisestä
ja vetolaatikkosekoilusta päätellen pastori on varmaankin
hermostunut, mutta johtuuko se innostuksesta vai muusta?
Kohta
kuului raaps! Ja uudelleen raaps! Sitten raaps ja shirf! Tulitikun
raapaisu ja syttyminen. Sitten...Hyvin vieno, mutta täysin selvä
asia; talikynttilän palamisen kohina. Rouva Yodakopfin kuulossa oli
vain yksi vika: se oli liian tarkka!
Rouva
Yodakopf ei saattanut kuunnella enempää, nyt aivan omaa
hermostuneisuuttaan. Tähän asti kuullussa riitti vallan mainiosti
pohdittavaa. Pastorin puolelta ei ollut kuulunut ainakaan
kirjoittamisen ääntä, joten lukiko hän? Lumimyräkkä ulkona oli
laantunut ja taivas seljennyt. Kun tämän otti huomioon, heräsi
kysymys miksi pastori sytytti kynttilän päivän kirkkaimpana
hetkenä? Miksi? Miksi?
Miksi?
Kynttilä.
Pastorin innostus. Kynttilässä täytyi olla jotain erityistä.
Mistä pastori sen oli saanut? Kertoi löytäneensä. Pimeässäkö?
Ei käy järkeen. Mistä sitten oli kyntteli saatu? Palvelusväeltä
todennäköisimmin! Rouva Yodakopf jäi kuumeisesti kehittelemään
seuraavaa oivallustaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti