(runomittana heksametri)
Fargonauttien maihinnousu
Yhtenä aamuna rantahan Anglian saipa se laiva,
oudon ja kumman sakkinsa purkaen
Londonin rantaan.
"Kuinkahan kaukana Hadrianuksemme
muuri on täältä?"
Pohtien virkkoi Taanega, tunnettu
Nuubian prinssi.
"Viikkoja vielä sa tietäpä
niell' saat", Atrium vastas
vihjettä vailla ja valmisti matkahan
valjakon virman.
Päivä kun kuljettu, aihetta jatkeli
Barsina sievä
piikanen Persian, "kussapa alku on
mainitun muurin?"
"Mistäpä mahtasin moisia keksiä,
kaukana kartan
kantaman arvata", ponderoi
hiljeten Atrium vaito.
Kolmatta päivää jo paineli seurue
jonnekin kauas.
Vaan nytpä soi sanojaan mies
suomupanssari päällään,
hän joka Enewaldin niminen oli siis
sanomaan kävi
"oommeko vielä sen muurimme
suuntaan matkalla sentään?"
"Saata en taata mut maailma muita
on paikkoja täynnä,
siispä lupaan, että löydämme
maalin, se muuri on tai ei".
Koirapa konttia pyykkiä vasten
virtsata nosti.
Haukahti kerran eläin, joka muuria
miettinyt ei lain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti