(ei tiettyä runomittaa tai en minä ainakaan tiedä mikä)
Hachin harharetki
Vaikka koira puri
niin sitä Hachi suri
että neito-Yurin
isä kovan kurin
heitti kupin nurin
ja Hachi uusin urin
sai tielle kulkurin.
Neito laivan ruumaan
pantiin parkin uumaan
lännen kulkusuuntaan
pursi kulki kuumaan.
Hachi salaa puun taa
tuli, "tuskin kuunaan
morsiantain kruunaan!"
"Missä, miten eli
Yuri?", ajatteli
mies ja selvitteli.
"Neidon kulkupeli
meren poikki eli
laiva johdatteli,
tämä selvä peli!"
"Huomenna kun herään
tunteeseen kiperään,
vielä jatkoerään
haarniskani kerään,
miekkaani jämerään
hion kiillon terään
ja lähden Yurin perään!"
Kulki pitkin soita
monta aamunkoita
ei neitoa tavoita
kun vastaan tulee noita
"Kirous karkoita,
auta kohtaloita."
Hachin aneloita.
Noita painoi puuta
aukoi siinä suuta
kädessänsä luuta.
"Yurin ilman muuta
vuoden viime kuuta
tapaat jos et muuta
länteen päin matkuuta."
"Vielä seljäs' muulin,
kuljin satein, tuulin
ikuisesti, luulin.
Täällä viimein kuulin
että hymyhuulin
kansa hyvin tuulin
vastaanottaa Yurin."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti