Kuvassa mäyräkoiran (Canis
Lupus Familiaris Hostis Melium) taksonominen
sukupuu. Kuva on ajoitettu radiohiiliajoituksella muutaman
vuosikymmenen taakse. Sitä ei voi pitää täysin kattavana, koska
tauluun on rajattu vain viisi polvea, joskin joka hurtalla on neljä
jalkaa eli polvia on toisaalta sittenkin vilisemään asti.
Jotta voisimme puhua mäyräkoirasta on
ensin puhuttava koiran (esi)historiasta. Ns. alkukoirana voidaan
pitää Aatamin ja Eevan paratiisinpystykorva Rekkua. Myyttiseltä
ajalta tunnetuinpia koiria ovat manalan portinvartijana toiminut
haadeksenvahtikoira Kerberos ja argonauttien laivakoirana toiminut
kultaisentaljannoutaja Hakki.
Mäyräkoiran alkuperästä on kaksi
kiistelevää kantaa; eurooppalainen ja amerikkalainen. Eurooppalainen
kanta tunnetaan myös antiikkisena, sillä sen mukaan mäyräkoira
kehittyi Hannibalin sotaretkellä Roomaan. Selityksen mukaan
iso-H:lla oli norsujen sijaan lauma koiria, joiden koivet typistyivät
pitkän matkan rasituksesta nykyään tunnettuun mittaansa.
Amerikkalainen teoria taas pohjaa siihen ajatukseen, että jalat
eivät niinkään typistyneet, vaan elukan runko pitkistyi, kun koiria
tuotiin Atlantin yli. Perusteluna käytetään sitä, että pitkillä
laivamatkoilla koirat tykkäsivät vaihtaa laivaa ja malttamattomina
kurottelivat venymiseen asti partaan yli ennen kuin kulkusilta
saatiin asetettua laivojen (tai laivan ja laiturin) väliin.
Uskaliaimmat teoriat esittävät, että mäyräkoiraa olisi käytetty
näiltä osin myös entraushakana merirosvouksessa ja
meritaisteluissa. Kansanetymologit ovat arvelleet, että rodun nimi
tuleekin muodosta 'merikoira'.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti